Torstailuentoja 2023

Torstailuento 9.2.2023

Kari Lumikero on uransa aikana ollut monessa mukana, ja pienen raapaisun uutismiehen sattumuksista saimme kuulla hänen kertomanaan torstailuennolla 9.2.2023.

Ruotsin radiossa parikymppisenä aloittanut toimittaja on sittemmin tehnyt pitkän uran MTV:n ulkomaankirjeenvaihtajana. Kun haluat jutun - soita! Puhelimeen tarttumalla sai Mato Valtonenkin aikoinaan Puna-armeijan kuoron mukaan Leningrad Cowboys -yhtyeen suurkonserttiin Senaatintorille 1992. Toinen Lumikeron suosittelema tapa: kehu! Anna myönteistä palautetta kollegoille ja muille, kiitoksen saaminen tuntuu kaikista hyvältä.

Pidä huolta! - siitä esimerkki jutun teossa Andy McCoyn kanssa Berliinissä. Hyytävässä ulkoilmassa tehty haastattelu sai kevyesti vaatetetun taiteilijan nenän vuotamaan. Lumikero kaivoi paperinenäliinan takkinsa taskusta ja pyyhki Andyn nenän, mistä huolenpidosta pyyhittävä oli myöhemmin sisätiloissa kiittänyt.

Tapaamisia persoonallisuuksien kanssa on riittänyt. Lumikero muisteli juhlia Hampurissa, kun Aki Kaurismäelle oli määrä ojentaa arvostettu elokuva-alan palkinto. Ohjaaja viihtyi kuitenkin paremmin baaritiskin äärellä. Istuuduttuaan lopulta paikoilleen saliin hän pyysi herättämään sitten, kun hänen palkintonsa vuoro tulee.

Vakavampiin aiheisiin: Lumikero on kuunnellut ja suosittelee Yle Areenan podcast-sarjaa Pieleen mennyt historia. Sen jaksoissa taustoitetaan mm Venäjän tilannetta. Maaorjuus ja ihmisarvon kieltäminen on synkkä perintö, jota Putin käyttää hyväkseen nykytilanteessa.

Asuinmaassaan Ruotsissa Lumikero on joutunut kokemaan jengiväkivallan kasvun. Huumeet, taistelu reviireistä, maineesta ja vallasta, syrjäytyminen - kaikki tämä on johtanut siihen, että ampumiset ja räjähdykset ovat hiipineet arkipäivään. "Kunnes kaikki kuolevat" on kylmäävää luettavaa Tukholman lähiöissä meneillään olevasta taistelusta.

Ei lopeteta näin synkkiin ajatuksiin. Karilla on paljon kaimoja, mutta yksi on erikoistapaus. Ruokaohjelmaa tehdessään toimittaja sai pideltäväkseen strutsinmunan, josta kuoriutui hänen käsissään strutsinpoikanen. Karihan siitä tuli! 

Torstailuento 2.2.2023

Esko Aho: 1990-luvun tärkeät vuodet Suomessa ja Venäjällä

Lisätuolit olivat tarpeen ja sali täyttyi kuulijoista, kun #torstailuento 2.2. oli alkamassa. Entinen pääministeri Esko Aho puhui aiheenaan 1990-luvun tärkeät vuodet Suomessa ja Venäjällä.

Alkuun Aho esitteli vuonna 2014 suomeksi ilmestyneen Jegor Gaidarin kirjan ”Imperiumin tuho – oppitunteja tämän päivän Venäjälle”. Aho pitää sitä tärkeänä teoksena, kun yritämme ymmärtää tämän päivän Venäjää. Neuvostoliitto hajosi, mutta Venäjä on jäänyt nostalgisoimaan entisen imperiuminsa aikaa eikä ole tehnyt tiliä menneisyytensä kanssa. Välttämättömiä uudistuksia ei ole tehty. Venäläisten mielissä historia ei opeta, vaan pelottaa - ja sen myötä esille on noussut muukalaisvihamielisyyttä, äärinationalismia ja länsivastaisuutta.

Kirjassaan "1991 Mustien joutsenten vuosi" Esko Aho kuvaa vuotta, jolloin ennalta arvaamattomat voimat, mustat joutsenet, mullistivat maailmaamme. Neuvostoliitto romahti, Suomen talous samoin, markka devalvoitiin, alkoi lama.

"1992 Suomen valinnat aavekissojen varjossa" -kirja jatkaa aiheesta. Laman keskellä Esko Ahon hallitus irtautui yya-sopimuksesta, haki jäsenyyttä Euroopan yhteisössä ja päätti hankkia Hornet-hävittäjät. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka muuttui ratkaisevasti, suhde Neuvostoliittoon ei enää sanellut päätöksiä. - Aavekissoilla kirjoittaja viittaa kesän 1992 kohu-uutiseen Ruokolahden leijonasta - uutinen, joka paisui omiin sfääreihinsä ja sai metsästäjät ja havainnoitsijat aavejahtiin.

Äkillisiä käänteitä näihin vuosiin mahtui, ja kulissien takana valtionjohdossa jouduttiin tekemään nopeita päätöksiä. Kerrottavaa riittää; Esko Ahon seuraava muistelmakirja 1990-luvun seuraavista dramaattisista vuosista on tekeillä ja ilmestynee parin vuoden sisällä.

Torstailuento 19.1.2023

Ruotsin ja Venäjän välissä

Yksi tunti ja tuhat vuotta Skandinavian, Venäjän ja muun Euroopan historiaa! Kokenut diplomaatti, suurlähettiläs René Nyberg kertoi täydelle salille kuulijoita kirjastaan, joka valottaa kiinnostavasti ja yllättävästikin Suomen historian murroskohtia.

Vuosisatojen ajan on käyty sotia ja muutettu rajoja, mutta jakolinja Länsi- ja Itä-Rooman (Bysantin) välillä on ihmeteltävän vakaasti pysynyt muuttumattomana. Suomi on kuulunut ja kuuluu henkisesti, kulttuurisesti ja puolustuksellisesti läntiseen maailmaan. Venäjän historiassa taas 800-luvun mongolivalloittajien, tataarien, henkinen perintö vaikuttaa sen nykyhallinnossa edelleen.

Venäjä laajentui 1200-luvun Moskovan ruhtinaskunnasta vähitellen varsinaiseksi Venäjäksi. 1400-luvun lopulla solmivat Tanska ja Venäjä "yya-sopimuksen" yhteistä vihollistaan, Ruotsia, vastaan. Tanska-Norjalla oli silloin enemmän asukkaita ja mahtava laivasto ja näin ollen selvästi tärkeämpi asema kuin Ruotsilla. Nyberg toteaakin, että vuosisatojen ajan Ruotsin "perivihollinen" oli Tanska, jonka kanssa sodittiin Pohjolan herruudesta. Kun fokus oli Tanskassa, Ruotsin kiinnostus idän suunnalle Suomeen oli vähäisempää.

Pari sataa vuotta myöhemmin, Venäjää vastaan käydyssä Suomen sodassa 1808 - 1809 ei Ruot­silla enää riittänyt resursseja lähettää Suomeen kun­non joukkoja, koska ne oli sidot­tu Tan­skan ja Nor­jan rajoille. Haminan rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle itäisen provinssinsa, Suomen, ja maastamme tuli Venäjän keisarikunnan autonominen osa. Baltian maiden kohtalo oli toinen; maanomistus oli ajan myötä siirtynyt hansakauppiaille ja aatelisille, kantaväestö oli alistettu maaorjiksi. Venäläistämispolitiikka Baltian maissa jatkui, kunnes Venäjän vallankumous 1917 toi muutoksen; niin Suomi kuin vähän myöhemmin myös Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät.

Mielenkiintoinen oli myös Nybergin näkemys Suomen evakuointipolitiikasta talvi- ja jatkosodan aikana. Karjalan alue tyhjennettiin vihollisen hyökkäyksen alta. Tätä ei muualla ole koettu, vihollisjoukot ovat pyyhkäisseet yli, mutta väestö on pysynyt suureksi osaksi paikoillaan. (Toki Ukrainassa on tällä hetkellä suuri väestöpako meneillään.) Kivuliaan sopeutumisen jälkeen Suomen evakot ovat löytäneet paikkansa, eikä menetetyille alueille ole jäänyt suuria suomalaisyhteisöjä eristyksiin.

Vuosisadat ja tapahtumat vilistivät luennon aikana hengästyttävällä tavalla ja nivoutuivat nykytilanteeseen. Ukrainan sota ja Nato-keskustelumme ovat todellisuuttamme tällä hetkellä ja osa historian jatkumoa.

Torstailuento 12.1.2023

Naisten Helsinki - miten pääkaupunkimme on muuttunut viimeisten 150 vuoden aikana? Torstaina 12.1.23 luentovieraamme Erkki Hirvonen kertoili, kuinka asunnoista pikkuhiljaa jäivät pois pienet palvelijattarien huoneet, kuinka 1920-luvulla kerrostaloihin rakennettiin keskuskeittiöitä, jotta naiset vapautuisivat työelämään ja/tai perheensä hoitamiseen, ja kuinka 1930-luvun funkkistalot painottivat valoa ja käytännöllisyyttä. Sodan jälkeen 1950-luvulla kaupunkipihoilla kirmailivat suurten ikäluokkien lapsilaumat ja kaivattiin tilaa ulkona. Nykyään Helsingissä asuvista jo puolet on sinkkutalouksia. Tarpeet ja ihanteet ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti.

Tasa-arvo koulutuksessa, oikeustoimikelpoisuudessa ja naisten asemassa ylipäätään on vuosisadan aikana parantunut. Siihen on tarvittu tarmokkaita ja lahjakkaita naisia edelläkävijöinä ja lisäksi ennakkoluulottomien miestenkin tukea, totesi Hirvonen.

Näyttely arkkitehtuurin naishistoriasta:
ELÄKÖÖN WIVI LÖNN!
29.04.2022 - 23.04.2023
https://www.mfa.fi/nayttelyt/elakoon-wivi-lonn/