Iloa ja hyvinvointia vapaaehtoisena toimimisesta

Vapaaehtoistoiminta on merkittävä voimavara tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen varassa pyörii moninainen auttamis- ja hyväntekeväisyystoiminta sekä yhdistykset, myös senioriyhdistykset. Meillä Munkinseudun seniorit ry:ssä on vuosien varrella toiminut suuri joukko vapaaehtoisia eri tehtävissä, jotkut lyhyemmän kauden, jotkut vuosikausia. Heitä kaikkia muistamme lämmöllä ja kiitollisuudella.

Tapahtumajärjestämisen koko kenttä hallussa

Helena Leinonen kertoo tulleensa mukaan yhdistyksemme toimintaan vuonna 2009. Hän sai tuolloin puhelun silloiselta puheenjohtajalta Aulis Eskolalta, joka oli tarttunut tilaisuuteen kuultuaan Helenan juuri vapautuneen erään säätiön sihteerin tehtävästä. Luonteeltaan utelias ja ihmisistä kiinnostunut Helena vastasi myöntävästi ja sanoo, ettei ole koskaan katunut.

Helenan ensimmäisenä tehtävänä oli hoitaa Yhteiskunta tänään -luentosarjaa. Pian hän otti vastuulleen myös Kulttuurituokiot, joihin hän houkutteli puhujiksi alueella asuvia kirjailijoita ja muita kulttuurialan ihmisiä. Sittemmin Helena siirtyi järjestämään teatterikäyntejä ja museo- ja näyttelyvierailuja. Vuonna 2015 Helena myös käynnisti yhdistyksemme elokuvakerhotoiminnan Kino Korjaamolla. Nykyisin Helena keskittyy järjestämään itselleen mieluisia kotimaan päiväretkiä. 

Tapahtumajärjestämisen ohella Helena oli monta kautta hallituksen jäsen, nykyisin omasta toiveestaan toimihenkilön roolissa. Helena nimittääkin itseään leikillisesti yhdistyksen sekatyöläiseksi.

Toisten hyväksi toimiminen on palkitsevaa

Helena Leinonen on ollut erilaisissa vapaaehtoistoiminnoissa mukana koko aikuisikänsä.  Työelämävuodet kuluivat pankissa, mutta niidenkin aikana hän osallistui vapaaehtoistyöhön.

− Halu olla mukana tekemässä jotain hyvää lähtee varmasti jo lapsuuden ajoilta. Isäni oli mukana erilaisissa vapaaehtoistoiminnoissa ja hyvän tekeminen periytyy sieltä, Helena sanoo. – Toisten ilahduttamisesta syntyy suuri kiitos itselle. On myös ollut todella antoisaa tutustua erilaisiin ihmisiin. Olen tästäkin yhdistyksestä saanut monia hyviä ystäviä.

Jatkuvuutta ja uudistumista tarvitaan

Pitkään toiminnassa mukana olleena Helena näkee, että sekä jatkuvuus että uudistuminen ovat yhdistystoiminnassa tärkeitä. Uudet toimijat voivat tuoda uusia ideoita ja toimintamuotoja ja toisaalta olla osa jatkuvuuden ketjua.

− Kannustan ihmisiä tulemaan mukaan vapaaehtoistoimintaan, sillä tämä tuo positiivista sisältöä elämään. Turhaan eivät asiantuntijat korosta sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä henkisen hyvinvoinnin osana, Helena toteaa. 
− Joillekin osallistuminen yhdistyksen toimintaan, varsinkaan jos ei tunne sieltä entuudestaan ketään, voi olla kynnys. Meidän yhdistykseemme voikin aluksi tulla vaikka vain luentoja kuuntelemaan, ne ovat kaikille avoimia tilaisuuksia.

Haastatteluhetken lopuksi Helena nostaa esiin kohtaamisen merkityksen.
– Ajattelen, että on suuri merkitys sillä, millä tavoin yhdistyksen toimijat kohtaavat uudet kasvot yhteisissä tilaisuuksissa. – Aikanaan esimieheni iskosti mieleeni ohjeen "Huomio hymyillen jokainen asiakas, joka ovesta sisään astuu", Helena toteaa. Viisas neuvo meille kaikille.

Teksti ja kuva: Erja Vuorio. Kirjoitus perustuu Helena Leinosen haastatteluun 21.3.2025.

Torstailuento 20.3.2025: 

Senioripalvelut Helsingissä

Esityksensä pohjaksi Niiranen kertoi lukuja seniorikansalaisten määrästä Helsingissä: yli 64-vuotiaita Helsingissä on jo 117 000 (2022). Vuodesta 2000 määrä on kasvanut 56 %. Ennusteen mukaan 85 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Palvelutarpeen muutoksen on arvioitu 2024-2040 kasvavan kaikissa ikäryhmissä koko SoTessa +16,4%. Yli 65-vuotiaiden sairaala-, kuntous- ja hoivapalveluiden tarve kasvaa lähes kolmanneksella (+28,7%) ja kotihoidon tarve neljänneksellä (+24,1 %). Palvelutarpeen kasvuun olisi varauduttava ajoissa.

Tilanne Helsingissä on jo nyt haastava. Lääkäriaikoja terveysasemille on hankala saada. Ja kun saa, vastassa on aina eri lääkäri. Erityissairaanhoitoon kutsua joutuu odottamaan pitkään. Hoivapaikkoja on liian vähän. Ongelmia on, Niiranen myönsi, mutta toi esiin, että paljon myös tehdään:

• Laakson sairaalassa otetaan 2027-30 käyttöön 3 uutta ja 3 peruskorjattavaa sairaalarakennusta, joissa on yhteensä 922 sairaansijaa iäkkäiden akuutille hoidolle ja kuntoutukselle. Tiloja tulee myös palliatiiviselle hoidolle ja neurologian vaativalle kuntoutukselle (kustannus n.1 mrd e)
• Malmin uuden sairaalan rakentaminen 2029-32 tuo lisää paikkoja geriatriseen akuuttihoitoon ja kuntoutukseen (kustannus 380 milj. e)
• Kotihoito ikääntyneille on organisoitu kattavasti. Apua saatavissa lääkehoidon avustamiseen, terveydentilan seurantaan, sairaanhoitoon, hygieniaan ja kodin tukipalveluihin. Palvelut käynnistyvät ottamalla yhteyttä Seniori-infoon.  

Niirasen mukaan SoTePe-henkilöstön tilanne on nyt hyvä, mutta ongelmia tulee 2030-luvulla, jos asioita ei saada ajoissa ratkaistuiksi. Eri henkilöstöryhmien rekrytoinnissa on suuria eroja, erityisen hankalaa on terveyskeskuslääkäreiden palkkaaminen. Ratkaisua on haettu kartoittamalla mahdollisuuksia saada hoitohenkilökuntaa ulkomailta. Lääkärille pääsyn helpottamiseksi alkaa syyskuussa Petteri Orpon hallituksen valinnanvapauskokeilu, jonka myötä yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärin vastaanotolle julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun omavastuulla. Pieni yksityiskohta, johon on äskettäin saatu parannusta, on takaisinsoittopalvelun muutos (nyt kaksi soittoa yhden sijasta).

Omalääkärimallin toteutumista toivoo moni, niin myös tämän päivän senioriyleisö.

Teksti ja kuva: Erja Vuorio